maanantai 24. elokuuta 2015

Sirpa Ahola-Laurila: Soinin kupla


"Oletettiin, että naiset ovat keittiössä ja tekevät kokouksiin ruokaa ja kahvia. Itse en halunnut keittäjäksi vaan politikoimaan."

Riitoja, sotkuja ja selkkauksia. Jatkuvaa vääntöä ja takinkääntöä. Tällainen mielikuva syntyy perussuomalaisista tämän kirjan lukemisen jälkeen.

Soinin kupla ei ole kirja julkisuudessa paistattelevista poliitikoista vaan tosielämän paikallispolitiikasta ja ahkerasta talkootyöstä, jossa epäpätevyys, riitely ja sisäpiirin kähmintä rehottavat. Lakia ei tunneta eikä säännöistä perusteta, kun puheenjohtajan nuija kopahtaa pöytään. Millään sääntökokoelmilla ei ole liikkeessä juuri merkitystä, koska Soini on kehoittanut heittämään sääntökirjat hiiteen. Jäsenluetteloita ei ole, eikä sellaiset kiinnosta ketään. Ryhmäkurikin on täysin tuntematon käsite.

Ahola-Laurila ei paljon puoluettaan säästele. Hän ketoo avoimesti kohtaamistaan ongelmista, riidoista ja värikkäistä henkilöistä. Hän itse vaikuttaa olevan ahkera puolueen puurtaja, joka saa vähän väliä lokaa niskaansa. Perussuomalaiset kun on hyvin miesvaltainen puolue. Kirjoittaja on toiminut aktiivisesti naisten saamiseksi mukaan toimintaan. Helppoa se ei aina ole ollut.

Soini paistattelee ihailussa puolueensa korkeimmalla pallilla, mutta tässä kirjassa häntä ei varauksetta hehkuteta. Tämän kirjan perusteella Soinista saa melkoisen jyrän kuvan. Hän on mies, joka haluaa hallita ja päättää ja jonka suosikeilla on muita helpompaa. Soinia pidetään yleisesti verbaalisesti lahjakkaana ja hauskana miehenä. Tosiasiassa monet letkautukset ovat tarkkaan mietittyjä ja harjoiteltuja. Ne eivät ole edes Soinin omia, vaan ovat Jukka Jusulan ideoimia. Kirjassa pureudutaan myös Soinin kritiikkiin Hakkaraista, Hirvisaarta ja Tynkkystä kohtaan.

Kirja on varsin viihdyttävä ja lukija huomaa pian kirjoittajan kirjoittavan työkseen. Mutta ennenkaikkea minusta tämä on tärkeä kirja. Sen vuoksi, että siinä paljastuu tästä menestyspuolueesta monia julkisuudessa piiloteltuja asioita ja se kertoo sellaisesta toiminnasta, jota monet tähtipoliitikot eivät haluaisi julkisuuteen. Onneksi Ahola-Laurila on uskaltanut kertoa.


Sirpa Ahola-Laurila: Soini kupla. Into Kustannus 2015, 168s.  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti